Aloitin tämän vuoden sokerittomalla tammikuulla, joka omalla kohdallani tarkoitti lisätyn sokerin hylkäämistä tai ainakin minimointia. Karkkien, suklaan, jäätelön, leivosten ja muiden kiistatta herkuiksi luettavien tuotteiden kohdalla olin aivan ehdoton. Lisäksi tarkkailin tuttujen(kin) elintarvikkeiden tuoteselosteita ja pääasiassa jätin syömättä tuotteet, jonka ainesosana oli lueteltu sokeri. Halusin haastaa itseni huomaamaan, missä kaikessa piilosokeria on - ja kuinka kirjaimellisesti piilossa se voi olla. Hedelmien ja marjojen syöntiä en rajoittanut, vaan yritin jopa lisätä osana yleistä ruokaremonttiani.
Tammikuu meni, mutta minulla ei ole aikomustakaan palata tuttuun "suklaalevy illassa ja karkkipussi jälkkäriksi" -meininkiin. Suurin motivaattori tässä on nyt kehon tulehdustilan korjaaminen. Siinä missä homealtisteiden välttäminen on toipumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, voin yrittää vahvistaa myös kehoni suojaa noita altisteita vastaan, tai ainakin auttaa kehoa toipumaan välttämällä tulehduksen ruokkimista entisestään. Siispä sokeri on suurennuslasin alla. Saman suurennuslasin alle on päätymässä kokeiluluontoisesti myös gluteeni. Moni homeherkkyyteen sairastunut on saanut helpotusta oireisiin gluteenittomalla ruokavaliolla tai lähes kaikista viljoista luopumalla. Oma linjaukseni ruokavalion suhteen muodostuu tässä vähitellen kokeilemalla ja vointia seuraamalla. Kirjoittelen jossain vaiheessa jonkinlaisen olen mitä syön -aiheisen postauksen. Tämän enempää en viitsi herkkupostausta pohjustaa ruokavalion terveellisyydestä kirjoittamalla. Tulevat kuvat (tämän päivän lounaastani) söisivät kuitenkin uskottavuuttani kaiken järkevään syömiseen liittyvän suhteen.
Elämä ilman lisättyä sokeria ei suinkaan tarkoita elämää ilman herkkuja. Joskus sitä haluaa herkutella vähän raskaamman kaavan mukaan ja välillä iskee sellainenkin makeanhimo, että tekisi mieli kaivaa kaapista juuri ennen vuodenvaihdetta sinne sullotut karkkisäkit. Sammuttaakseni tuon makeannälän jollain sallitulla herkulla, olen tehnyt netin ihmemaailmassa hakuja koskien sokeritonta leivontaa. Viime viikolla testiin pääsi taateli-banaani-kakku, johon löysin ohjeen tästä blogista, jonka kirjoittaja on muokannut oman ohjeensa tästä kakusta. Omaan versiooni tein myös pari muutosta, kuten vaihdoin kahvin tilalle nesteeksi kookoskerman.
Herkkua ilman lisättyä sokeria, olkaa hyvät!
Taateli-banaani-suklaakakku ripauksella kookosta
1 paketti taateleita ("tiiliskivi", 250g)
2 dl kookoskermaa
2 dl vettä
3 kypsää banaania
1 dl turkkilaista jogurttia
2 kananmunaa
2 dl kookosjauhoa
2 dl perunajauhoa
0,5 dl kaakaojauhetta
2 tl ruokasoodaa
1 tl (Ceylon)kanelia
(vuoan voiteluun esim. juoksevaa margariinia)
(koristeluun kookoshiutaleita)
Paloittele taatelikuutio pieniksi, laita palaset kattilaan ja lisää kookoskerma sekä vesi. Kuumenna sekoittaen kunnes taatelit ovat pehmenneet ja seos muuttuu paksummaksi. Ota kattila liedeltä ja anna jäähtyä hetken aikaa. Soseuta banaanit haarukalla ja lisää sose kattilaan taateliseokseen. Lisää joukkoon turkkilainen jogurtti ja kananmunat. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää ne kattilaan. Sekoita tasaiseksi taikinaksi ja kaada voideltuun vuokaan. Paista 180-asteisessa uunissa 30-50 minuuttia vuoan koosta riippuen. (Tätä omaa kakkuani paistoin noin 45 minuuttia, seuraavaa laakeampaan vuokaan tehtyä versiota noin 35 minuuttia.)
Banaani ja turkkilainen jogurtti antavat kakulle mehevyyttä |
Usein tällaisessa tuhdissa kakussa on mukana sekä sokeria että vehnäjauhoja. Monille tuo yhdistelmä tekee nopeasti ähkyn ja turvonneen olon. Tästä kakusta sellaista oloa sen sijaan ei tullut, vaikka söin sitä (lounaaksi)
Näyttää herkulta. Tsemppiä sokerittomaan. Se onkin taiteenlaji. Välillä menee hyvin, sitten jossain vaiheessa huomaa lipsuneensa. Ainakin näin minulla.
VastaaPoista